Piia Elo

Hyvinvointi syntyy arjen teoista ja toimivista palveluista. Palvelut tulee rakentaa ihmisen, ei järjestelmän näkökulmasta. Apua tulee saada silloinkin kun sitä ei itse jaksa hakea ja silloin kun huoli on suuri. Hyvinvointi syntyy toimivista peruspalveluista, kuten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutus ja varhaiskasvatus ja niitä tukevista hyvinvointiea edistävistä palveluista.

Uutta hyvinvointialuetta rakennettaessa onkin kiinnitettävä erityistä huomiota peruspalveluiden toimivuuteen, mataliin kynnyksiin ja sujuviin hoitoketjuihin sekä siihen, että kunnat ja hyvinvointialue toimivat saumattomasti yhteen edistääkseen hyvinvointia. Palveluketjujen sujuvuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Erityisesti tulee panostaa siihen, että palvelut kootaan tukemaan ihmisen tarpeita.

Lasten ja nuorten sekä perheiden tarvitsemat palvelut kootaan kokonaisuudeksi joka edistää hyvinvointia ja terveyttä, kasvua ja kehitystä sekä turvaa varhaisen tuen ja hoidon palvelut. Tämä tulee rakentaa saumattamasti varhaiskasvatuksen ja oppilaitosten ja koulujen kanssa, jotta tuen tarpeeseen pystytään havahtumaan riittävän varhain ja tarjoamaan apua ennen tilanteiden kärjistymistä. Yhteistyö kasvatuksen ja opetuksen kanssa tulee olla luontevaa ja sujuvaa, jotta lapsille, nuorille tai perheille ei palvelut näyttäydy vain sekavana verkkona, johon sotkeutua ilman, että todellista apua saa.

Tulevaisuus vaatii kestäviä päätöksiä ja halua tehdä paremmin. Meidän täytyy varmistaa, että myös tulevilla sukupolvilla on hyvä olla. Tämä edellyttää panostuksia ennaltaehkäiseviin toimiin, siihen, että hahmotetaan kokonaisuuksia. Erityisen tärkeää on tehdä päätöksiä niin hyvinvointialueella kuin kunnissa, jotka tukevat toinen toisiaan ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä. Ei voi olla niin, että hyvinvointialueella tai kunnissa tehdään päätöksiä, joissa toinen joutuu maksajaksi ja ihmisten hyvinvoinnin kokonaisuus kärsii.